
Kun Jumala loi maailman, hän lepäsi seitsemäntenä päivänä. Kun Jumala loi ihmisen, hän loi hänet leposijakseen. Usko tuottaa vanhurskauden; vanhurskauden hedelmä on rauha; rauha antaa levon. "...me, jotka tulimme uskoon, pääsemme lepoon... Jumalan kansalla on siis sapatinlepo vielä edessäpäin. Joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan niin kuin Jumalakin omista teoistaan." (Hepr. 4:3, 9-10)

Mooses sai eläviä sanoja annettavaksi kansalle (Ap.t. 7:38). Sanat olivat täynnä elämää, koska ne tulivat Jumalan suusta. Vaikka Mooseksen virka oli kuoleman virka (2Kor. 3:7), hänen sanansa olivat ajankohtainen ja elävä sanoma hänen ajalleen. Miten ihmiset ottivat sen vastaan? Raamattu sanoo etteivät he halunneet kuulla sitä: "Ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille sanottaisi enää sanaakaan, sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä..." Hepr. 12:19-20