”Kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa…”, Joh. 2:1., Johannes 2:1
Tuhat vuotta on Herralle kuin yksi päivä. Olemme kolmannessa päivässä Hengen ensivuodatuksesta. Häät ovat tulossa.
Jeesus sanoi heille: ”Täyttäkää astiat vedellä”, ja he täyttivät ne ääriään myöten. Sitten hän sanoi heille: ”Ammentakaa nyt ja viekää pitojen valvojalle”, ja he veivät. Pitojen valvoja maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi. Hän ei tiennyt, mistä se oli tullut, mutta palvelijat, jotka olivat veden ammentaneet, tiesivät sen. Hän kutsui sulhasen luokseen ja sanoi: ”Jokainen panee tarjolle ensin hyvän viinin ja vasta sitten huonomman, kun väki juopuu. Sinä olet säästänyt parhaan viinin tähän asti.” Tämän ensimmäisen tunnustekonsa Jeesus teki Galilean Kaanassa. Hän ilmaisi näin kirkkautensa…" Joh. 3:7-11
Kristuksen ruumiin astioita on täytetty vedellä 2000 vuotta. Nyt kolmannella vuosituhannella, kolmantena päivänä, astiat ovat täyttymässä ääriään myöten. Kun sinut on täytetty ääriä myöten, millekään muulle ei jää tilaa. Silloin sanan vesi sinussa muuttuu viiniksi ja kätketty kirkkaus tulee ilmi.
Seurakunnan ensimmäisenä päivänä, helluntaina, vuodatettiin hyvä viini, mutta uusi kirkkauden taso on tulossa: kolmantena päivänä tuodaan esille paras viini Jumalan kansassa. Niin kuin Jumalan vihan viini tullaan laimentamattomana kaatamaan hänen vihansa maljaan niiden juotavaksi, jotka hylkäävät armon ja totuuden (Ilm. 14:10; Jer. 25:15), samoin vuodatetaan sitä ennen Hänen rakkautensa ja kirkkautensa laimentamaton viini täydessä voimassa pyhien ylle. Paras viini on säästetty viimeiseksi!
”Päättelen siis, etteivät tämän nykyisen ajan kärsimykset ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. Koko luomakunta ikävöi ja odottaa hartaasti Jumalan poikien ilmestymistä. Luomakunta on näet alistettu katoavaisuuden valtaan, ei omasta tahdostaan vaan alistajan, kuitenkin sen toivon varaan, että itse luomakuntakin vapautetaan turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa aina tähän hetkeen asti. Eikä vain se vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, huokaamme sisimmässämme ja odotamme lapseksi ottamista, ruumiimme lunastusta.” Room. 8:18-23
”… ja Jumalan voimasta te varjellutte pelastukseen, joka on valmis saatettavaksi ilmi viimeisenä aikana.” 1Piet. 1:5
Jumalan valtakunta on tässä ja nyt, mutta emme kuitenkaan ole vielä tulleet perille määränpäähän. Evankeliumi on Jumalan voima pelastukseksi - ei voimaa, ei pelastusta. Vain Jumalan voima voi myös varjella meidät pelastukseen - ei voimaa, ei varjelusta. Ei kuitenkaan ole tarkoitus ainoastaan varjeltua: on tullut ilmestyksen ja ilmituonnin aika. Raamatun viimeinen kirja on Jeesuksen Kristuksen Ilmestys: kaikki päättyy hänen ilmestykseensä ja ilmenemiseensä. Ja kun hän ilmestyy, silloin ilmestyvät hänen omansakin: ”Kun Kristus, teidän elämänne, ilmestyy, silloin tekin ilmestytte hänen kanssaan kirkkaudessa.”, Kol. 3:4. Pelastuksen täysi kirkkaus on valmis saatettavaksi ilmi Kristuksen omissa!
Pietarilla, Paavalilla ja ensimmäisillä kristityillä oli Hengen esikoislahja (ensihedelmä, NKJV), kuten meilläkin. Meillä on jumaluuden koko täyteys Kristuksessa, ja Jumalan poikina me olemme hänen olemuksensa kuva (Kol. 2:9-10; Hepr. 1:3). Elämämme on kuitenkin yhä kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa, Kol. 3:3, niin että me, kuten Paavali kirjoitti, huokaamme ja odotamme vielä jotakin. Mitä Paavali vielä huokaillen odotti? Lopullista lapseksi ottoa, ruumiin lunastusta, kirkastumista hänessä! Mitä alkuseurakunta odotti, sen loppuseurakunta saavuttaa - ruumiin pelastuksen! 2000 vuotta on kulunut ja Jumalan sanan lopullisen toteutumisen aika on tullut: ”…sillä Herra toteuttaa sanansa maan päällä lopullisesti ja äkkiä” , Room. 9:28.
Toteutumaan tulee myös Room. 8:11:
”Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, tekee eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.”
Elämä kuolevaiselle ruumiille on kuolemattomuus.
Vanhan liiton profeetat ja pyhät eivät saavuttaneet täydellisyyttä ilman alkuseurakunnan apostoleja ja pyhiä: ”Vaikka nämä kaikki olivat uskon kautta saaneet todistuksen, he eivät silti saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu. Jumala oli näet varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he pääsisi täydellisyyteen ilman meitä.” (Hepr. 11:39-40) Mutta myöskään alkuseurakunnan apostolit ja pyhät eivät saavuttaneet lopullista täydellisyyttä ilman viimeistä, kirkastettua seurakuntaa. Alkuseurakunta sai ensihedelmät mutta loppuseurakunta on kirkastettu seurakunta, joka saavuttaa pelastuksen koko ilmestyksen, myös ruumiin lunastuksen ja kuolemattomuuden. Kirkastettu morsian nousee kohtaamaan Jeesuksen pilvissä näkemättä kuolemaa. Viimeinen vihollinen, kuolema, voitetaan!
”…saattakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on ennalta valmistanut kirkkauteen”, Room. 9:23.
Jumala on valmistanut omansa kirkkauteen, mutta meidän tulee myös tehdä osuutemme ja valmistautua itse:
”…sillä Karitsan häät ovat tulleet. Hänen morsiamensa on laittautunut valmiiksi…”, Ilm. 19:7b
Suomi 
Svenska
Vastaa